Uutiskirje 5/2010

Demolassa herra Hartikainen piti televisiosta tuttua loppukevennysmoodia päällä koko uutislähetyksen ajan. Hilpeän habituksen taakse oli silti kätkettynä osaavia ja osuvia kysymyksiä osaamiskeskusalojen toiminnasta. Uutisstudiolavasteita ympäröi osaamiskeskusalojen standit, joissa esiteltiin kutakin alaa tarkemmin. Edustettuina olivat kaikki seitsemän tamperelaista osaamiskeskusta Jokapaikan tietotekniikka, Älykkäät koneet, Digitaaliset sisällöt, Energiateknologia, HealthBio, Hyvinvointi ja Nanoteknologia.

Toukokuisella tapahtumalla oli kaksi tavoitetta: esitellä kaikkien seitsemän osaamiskeskusalan toimintaa ja saavutuksia sekä saada tapahtumassa olleilta näkemyksiä arviointikyselyn muodossa. Kysely toimi myös osana paikallista osaamiskeskusohjelman väliarviointia.

Osaamiskeskusohjelman nykyinen ohjelmakausi on alkanut vuonna 2007, ja se jatkuu vuoteen 2013 asti. Nykyisellä ohjelmakaudella ohjelma muodostuu kansallisista osaamisklustereista, joiden tarkoituksena on tehostaa paikallisten osaamiskeskusten yhteistyötä entisestään. Klustereita on kokonaisuudessaan 13, joista seitsemässä Tampereen seutu on mukana – seitsemän uutisia siis.

Jokapaikan tietotekniikka oli uutisten avausaihe. Hermia Oy:n kehityspäällikkö Kirsi Lindfors kertoi Turbo Hartikaiselle alan viimeisimpiä kuulumisia.

– Ideana ja tavoitteena tässä meidän alassa on se, että tietotekniikka olisi mahdollisimman huomaamatonta. Parhaimmillaan keksintömme sulautuvat ympäristöön niin, että ne tuntuvat luonnolliselta osalta arkea, Lindfors sanoo.

Jokapaikan tietotekniikka pyrkii innovaatioihin, jotka helpottavat jokapäiväistä elämää. Sen lisäksi on otettava huomioon ympäristö.

– Meidän vinkkelistä katsottuna Tampereella ei ajella tulevaisuudessa bensa-autoilla keskustassa ollenkaan. Konkreettiset hyödyt toiminnastamme tulevat ensin yrityksille, mutta kyllä lopulta uudistuksemme ja ideamme ovat ihan jokaisen kansalaisen etu.

Tavallista kansalaista koskevaa osaamisklusteritoimintaa on muun muassa Suuntamo, joka on yksi Jokapaikan tietotekniikan kolmesta isommasta hankkeesta. Suuntamon ideana on tuoda aktiivisia kansalaisia keksimään ja ideoimaan, miten elinympäristöämme voisi kehittää edelleen teknologian avulla. Mukaan haluaville ei ole sen kummempia kriteereitä; mukaan pääsevät kaikki haluavat ja motivoituneet.

– Tässä saa olla mukana tekemässä tulevaisuutta, joten kannustamme kaikkia ideoimaan. Kukkaisviikoilla Suuntaamolla on oma mökki, jossa jaamme tietoa toiminnastamme. Toivottavasti näin saamme Suuntaamoon lisää innokkaita ideoijia, Lindfors mainostaa.

Lindforsin vieressä aamun ensimmäisessä uutislähetyksessä istui myös Digitaalisten sisältöjen kehitysjohtaja Petri Räsänen. Tämän osaamiskeskusalan keskiössä ovat yhteisöllisten, pelillisten ja viihteellisten sekä jokapaikkaisten digitaalisten palveluiden kehittäminen. – Etsimme parhaillaan uusia yrityslähtöjä. Ideat voivat lähteä oikeastaan mistä ja keneltä vain: professoreilta, työntekijöiltä, opiskelijoilta tai täysin ohjelman ulkopuolelta, Räsänen selventää tämänhetkistä tilannetta Digitampereen toiminnassa.

Digitaalisuus tulee ja on jo tullut kovaa vauhtia päivittäiseen elämään niin yritys- kuin yksityistasolla. Uusia digitaalisuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia ja kohteita tulee koko ajan lisää.

– Parasta tässä on se, ettei tuloksia tarvitse odottaa vuosia, vaan konkreettisia vastauksia voidaan saada jo muutamassa kuukaudessa. Näen alan tulevaisuuden erittäin vireänä ja uskon, että uusia yrityksiä ja ideoita syntyy edelleen, Räsänen miettii.

Seuraavana uutisstudioon saapui mies, joka ei olisi tarvinnut mikrofonia lainkaan. Nanoteknologia- ja Älykkäät koneet -alojen ohjelmajohtaja Harri Kuusela Hermia Oy:stä on myös reservin majuri, minkä voi hyvin uskoa äänenlaadusta ja voimakkuudesta. Älykkäitä koneita Kuusela vertasi kehittyneisiin legopalikoihin.

– Voisi sanoa, että ne ovat kuin legoja, joissa on äly mukana. Toisin sanoen koneisiin on liitetty älyä ja antureita. Näistä keksinnöistä hyötyvät kaikki. Luomme automatiaa kaikkialle, kaivostoiminta ja satamat kehittyvät, ja yhtä lailla esimerkiksi ostoskärryihin voidaan luoda koneellisuutta.

Kuusela vertasi Älykkäiden koneiden ja Nanoteknologian osaamiskeskusalojen toimintaa Hermiassa ”Pelle Pelottomien välivouhkaamiseksi” siinä älykkyyden luomisprosessissa, joka kokonaisuudessaan syntyy poikkitieteellisyyden tuloksena.

Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa älykkäiden koneiden foorumi -tyylinen projekti, jossa on mukana yrityksiä ja yliopistoja. Maailmalle on jo lähtenyt älykästä hydrauliikkatekniikkaa.

– Maailman suurin hydrauliikkayritys on ottanut meidät tutkimusyhteistyökumppaniksi. Uusi hydrauliikkatekniikka säästää energiaa. Esimerkiksi traktorit pelloilla saavat uutta tekniikkaa sisäänsä, Kuusela valottaa.

Energiateknologian projektipäällikkö Mirva Seppäsellä on ollut vauhdikas aamu. Demolan tiskillä jaetaan tietoa ja materiaalia tulevaisuuden energiamuodoista kiinnostuneille. Turbo Hartikaisen haastattelussa selviää lisää.

– Juuri tällä hetkellä meillä on kolme EU-hanketta, joiden parissa teemme työtä: ADINE, GasHighWay ja Foundrybench, Seppänen kertoo.

ADINE on älykkään sähköverkon hanke, jossa kehitetään uudenlaista sähkönjakeluverkon hallintamenetelmää. GasHighWay edistää maakaasun ja biokaasun käyttöä liikenteessä. Foundrybenchissä puolestaan tavoitellaan valimoiden energiatehokkuuden parantamista.

Turbo Hartikainen pommittaa kysymyksillään ja näyttää siltä kuin ymmärtäisi vastauksista – ainakin osan. Studioisännän kysymykseen perustyöpäivästä Seppänen ei pysty vastaamaan tarkasti.

– Työpäivät hankkeiden kimpussa vaihtelevat suuresti, eikä niin sanottua peruspäivää ole olemassakaan. Hoidan EU-hankkeita, ja päivät ovat todella mielenkiintoisia. Esimerkiksi 18.5. meillä on kaasuautohankepäivä, jossa keskustellaan Tampereen kaupunkiseudun ilmastotavoitteista ja keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi.

Haastattelusession toisena vieraana on ohjelmajohtaja Petri Nieminen Hermiasta. Nieminen kertoo muun muassa D2B-hankkeesta, jossa tavoitellaan toimintamallia, joka auttaisi suomalaisia uusiutuvan energian alalla toimivia yrityksiä saamaan käsityksen vientipotentiaalistaan EU-maissa.

– Haluamme jalkautua yritysten liiketoimintaan ja tuoda toimintaamme tunnetuksi. Seudun asukkaatkin hyötyvät yritysten kautta toiminnastamme, sillä uskon, että kotitalouksissa on siirryttävä yhdistelmäenergian käyttöön, Nieminen sanoo.

Hyvinvointi- ja HealthBio-alojen puolesta Turbo-Hartikaisen kysymyksiin vastaa Matti Eskola, FinnMedi Oy:n toimitusjohtaja. Vaikka ensimmäiset kysymykset liittyvät tennikseen ja golfiin, pääsee Hartikainen pikku hiljaa asiakysymyksiinkin.

– Ideat tällä alalla ovat pääosin lähtöisin kentältä eli teollisuudesta ja huippututkijoilta, keskusteluiden ja tapaamisten kautta, Eskola kertoo.

Yksi ideatasolta hankkeeksi asti kasvanut tuote on potilashotelli, joka on tarkoitus valmistua vuonna 2011-2012. Hanke aktivoitui Tampere Business Regionin ja Invest In Finlandin löydettyä aikaisemmista kandidaateista edukseen poikkeavan operaattorin, Norlandia Care Asin. Tiivis selvitystyö Hyvinvoinnin osaamiskeskusohjelmassa ja neuvottelut eri tahojen kanssa Tampereen seudulla vahvistivat ja jalostivat ideaa edelleen. Viime vuonna Norlandia päätti perustaa uuden yhtiön Tampereelle, josta tulee yhtiön Suomen pääkonttori.

– Potilashotelli on periaatteessa kuin hotelli tarjoten kuitenkin mahdollisuuden kevyeen hoitoon. Erittäin tärkeässä osassa on muu toiminta eli hotellin asiakkaille järjestetään muutakin parantumista ja hyvää oloa vahvistavaa palvelua, Eskola sanoo.

Terveysturismi luo myös oheispalveluhyötyjiä seudulle, sillä potilaat ja omaiset saattavat haluta muutakin ohjelmaa matkallaan ja apua viisumijärjestelyissä, majoittumisessa tai matkajärjestelyissä.

GoTampere, MEK ja Visit Tampere Region -hanke tulivat jaetulle hopeasijalle matkailusarjassa, jossa palkitaan sellaista markkinointia, jonka tavoitteena on kotimaisten tai ulkomaisten matkailijoiden tai kävijöiden houkutteleminen kuntaan tai seudulle.

Kilpailuun osallistuttiin teemalla Kommunisteja, vakoilijoita ja maksullisia miehiä. Kilpailutyössä tuotiin esiin, miten omintakeiset markkinoijat räjäyttivät potin ja Tampereen seutu valloitti mediatilaa järjestämällä teemallisia lehdistömatkoja suoralentoreittien kohdemaiden toimittajille.

Konversioteknologian kehitystyötä toteuttavassa ElectriCity-hankkeessa tuetaan polttomoottoriautojen muuttamista sähköisiksi kehittämällä yhteistyötä yritysten, viranomaisten sekä oppilaitosten välillä. Tampereen Ammattiopiston järjestämältä ja ELY-keskuksen tilaamalta kurssilta valmistui huhtikuussa sähköajoneuvojen asentajaksi ja huoltajaksi Suomen ensimmäiset 12 opiskelijaa.

– Oppilasaines oli erittäin motivoitunutta ja osaavaa. Mutta koska asiasisältö ja kokonaisuus olivat niin uusia, suunnitteluun ja koulutusmateriaalin tuottamiseen kului paljon aikaa, ElectriCityn projektipäälliköt Juha Pulkkila ja Kyösti Häkkinen valottavat esikoiskurssin tunnelmia.

Hankkeen yhtenä osana oleva koulutus alkoi Tredean ennakkoluulottoman esiselvityksen ansiosta, ja kurssi on tarkoitus uusia tulevan syksyn aikana lokakuusta alkaen vielä entisestään parannettuna versiona. Tulevaisuus näyttää hankkeen jatkon kannalta valoisalta, varsinkin kun tulevat yritysyhteistyökumppanit ja julkiset toimijat sitoutuvat projektiin syvällisesti – ja myös taloudellisesti. Kurssi oli jo avauksessaan menestys, mutta sitä on tarkoitus kehittää jatkossa.

– Voisimme saada kurssista vieläkin enemmän irti. oppilaitosten kiinteämmällä ja suunnitellummalla yhteistyöllä ja toisiaan tukevilla koulutuksilla. Lisäksi koulutuksiin voisi yhdistää yritysten ja julkisten tahojen konkreettisesti tarvitsemat ja tilaamat ajoneuvot.

Konversioteknologia ja sähköautot yleensä ovat vielä niin uusi ilmestys markkinoilla, että kaikenlaisia käytännön ongelmia esiintyy.

– Viranomaispuolella on vielä paljon tehtävää sähköautojen suhteen. Esimerkiksi katsastukset, vakuutusyhtiöiden määritelmät sähköautolle ja sähköauton lainsäädäntö ovat vielä kehittelyvaiheessa, mutta tähänhän tulossa oleva jatkohanke keskittyykin, Pulkkila ja Häkkinen selventävät alan tilannetta.

Tampereen seudun matkailupalveluita voi tätä nykyä ostaa mistä vain ja milloin vain. Verkkokaupassa voi maksaa Nordean, Sampon ja Osuuspankin nettitunnuksilla sekä Visalla ja Mastercardilla.

– Verkkokauppa helpottaa matkan suunnittelua ja palveluiden ostoa. Nyt matkaan liittyviä palveluita voi ostaa omalta kotisohvalta, olipa kyseessä sitten ulko- tai kotimainen asiakas, GoTampereen myyntipäällikkö Anna-Krista Sorvoja kertoo.

Verkkokaupasta on mahdollista ostaa kaikki samat palvelut kuin toimistostammekin. Palvelut on jaettu kuuteen kategoriaan:

1. majoitus

2. tapahtumat

3. lipputuotteet

4. retket ja opastukset

5. aktiviteetit

6. matkamuistot.

– Tällä uudistuksella panostamme palveluissamme entistä enemmän sähköiseen myyntiin ja tavoitettavuuteen. Seuraamme tarkasti kehitystä ja asiakkaiden toiveita. Sivut ovat luonnollisesti myös englanniksi niiden palveluiden osalta, joita on mahdollisuus saada englanniksi.

Kesän aikana verkkokaupassa on myynnissä myös Tampere-kortti, joka kattaa TKL:n linja-autoliikenteen, museo-, Särkänniemi- ja laivamatka-alennukset ja paljon muuta. Kortin voimassaoloaika on joko 24 tai 48 tuntia.

– Tyypillinen asiakkaamme verkkokaupassa on turisti, joka matkustaa Pirkanmaalle suoralentokohteistamme ja etsii täältä tekemistä. Heille Tampere-kortti on varmasti hyödyllinen, Sorvoja sanoo.

Kolmenkulman alueella toimii jo nyt noin 350 yritystä, ja uusina isoina toimijoina on jo avattu Pirkanmaan suurin ABC-liikennemyymälä ABC Kolmenkulma sekä Kodin Terra -myymälä.

– Alueelle halutaan ja etsitään jatkuvasti lisää yrityksiä. Tästäkin syystä markkinointi-ilmettä on syytä päivittää, Tredea Oy:n markkinointikoordinaattori Sari Mäkelä kertoo.

Alueen sijainti on mielenkiintoinen: Tampereen-seudun läntinen kehätie halkoo Kolmenkulmaa, joka levittäytyy valtateiden 3, 11 ja 12 risteämispisteen ympäristöön. Lisäksi esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentokenttä on lyhyen ajomatkan päässä.

Kolmenkulman yritysalueella on edellytyksiä ja kilpailukykyä saada alueesta yksi johtavista yritysalueista Suomessa. Tätä varten uudet nettisivut tulevat tarpeeseen palvelemaan markkinointia ja alueen myyntiä entistä paremmin.

– Tarkoitus on uusia koko sivusto, ei ainoastaan päivittää vanhaa. Markkinoinnillisesti tämä on iso ja tärkeä uudistus. Näkökulma on ennen kaikkea seudullinen, joskin yrityslähtöisyyttäkin on luonnollisesti mukana uutisten ja tiedotteiden muodossa, Mäkelä sanoo.

Tapahtuman järjesti Nuorten Yrittäjien Voimala yhdessä Hub Tampereen,TARINAN, Demolan, Pirkanmaan Yrittäjien ja Proakatemian kanssa. Festareille oli ilmoittautunut ennakkoon 118 pogoilijaa, joista suurin osa saapui paikalle. Poikkeuksellinen toukokuinen helleaalto ja Suomen kiekkopeli olivat imaisseet vain murto-osan juhlijoista mukaansa.

– Näyttää ihan hyvältä, sali alkaa olla täynnä. Tavoitteemme oli saada aktivoitua mahdollisimman moni 200 jäsenistämme mukaan tapahtumaan. Ja tällaisella yhteistapahtumalla tutustutamme eri verkostojen ihmisiä toisiinsa, jolloin verkostoituminen tehostuu, Nuorten Yrittäjien Voimalan (NYV) projektikoordinaattori Lauha Peltonen ja valmentaja Johanna Raiskio kertovat mustanpuhuvissa virka-asuissaan.

Tredean rahoittamalla NYV:llä on omia tapahtumiaan ja valmennuksiaan yrittäjille noin kerran kuussa, mutta tällaisille yhteistapahtumille toivotaan myös jatkoa.

– Toivottavasti tämä tapahtuma jää yrittäjien mieleen ja sana kiirisi. Ensi kerralla mukaan voisikin sitten tulla entistä enemmän rokkikansaa. Hiukan rennommassa hengessä vietettävä ilta auttaa vieraitammekin vapautuneeseen keskusteluun.

ARSEn pääesiintyjänä nähtiin nuori mutta kokenut sarjayrittäjä Taneli Tikka, joka kertoi omasta yrittäjätaipaleestaan teemalla: ”Yrittämistä, epäonnistumista ja hakemista.” Tikka painotti muun muassa sitä, että yrityksen tärkein luovuutta edistävä voimavara ja menestymisen edellytys on vapautunut ja huumorihöysteinen ilmapiiri, jossa saa ja pitää olla reilusti eri mieltä asioista. Tikka painotti nuorelle yrittäjäkaartille myös sitä, että tärkeintä kasvuyritykselle on kyky erottautua muista.

Pirkanmaalla sijaitsee noin 10 prosenttia suomalaisesta elinkeinoelämästä, ja TEKESin vuotuisesta avustuksesta tänne ohjautuu 15 prosenttia. Hyvin siis. Mutta pääomasijoittajien rahaa on tullut seudulle vain noin 5 prosenttia valtakunnallisesta kokonaiskakusta. Tampereen kaupunki päätti kilpailuttaa palveluntarjoajia etsimään lisää pääomasijoituksia ja muutakin kasvurahaa alueelle. Technopolis Ventures voitti kilpailun ja kehitti TampereAllStars-konseptin.

– Halusimme saada business-rahaa lisää Pirkanmaalle. Asetimme tavoitteeksi kerätä 13 miljoonaa vuoden 2011 kesäkuuhun mennessä, ja nyt kasassa on reilut viisitoista miljoonaa – vuosi etuajassa. Tämän lisäksi työn alla on vielä useita projekteja, joten lisääkin on luvassa, Technopoliksen avainasiakaspäällikkö Henri Rantalainen selventää.

All Starsiin etsitään alueen kasvukykyisiä ja -haluisia yrityksiä, joiden toiminta on alle viiden vuoden ikäistä. Mukana on jo yli 90 yritystä, joista kolmisenkymmentä on saanut rahoitusta, keskimäärin puoli miljoona euroa firmaa kohden, mutta parhaat ovat saaneet jopa miljoonia.

– Lisääkin yrityksiä mahtuu mukaan. Etsimme ennen kaikkea sellaisia firmoja, joilla on halu myydä tuotettaan ja ideoitaan sijoittajille ja joilla on todellinen halu kasvaa ja kansainvälistyä.

Tampere All Starsin hanke on mahdollinen Tredean ja ESR:n rahoituksella. Tähänkin Rantalaisella on iloista kerrottavaa.

– Lyhyellä aikavälillä hankkeeseen sijoitettu raha tulee takaisin kunnallisveron muodossa, sillä noin puolet kerätystä rahoista menee yritysten palkkakuluihin. Pitkällä aikavälillä nämä summat voivat vielä moninkertaistua, joten hyvä sijoitus tämä on ollut kaikille tällä alueella.